Ninni Virtanen odotti kärsivällisesti Pariisin konetta Helsinki-Vantaan lentokentällä. Hän tunsi reisiensä ihon painautuvan nahkeita vinyyli-istuimia vasten, sillä minihame peitti vain niin paljon kuin kokopitsiset, tai-malliset alushousut. Ninni ajatteli poikaystäväänsä Armand de la Lionettea, joka odottaisi häntä Pariisin Charles de Gaulle -kentällä. Sieltä he ottaisivat taksin mennäkseen yhteen Pariisin hienoimmista hotelleista. Perillä Ninni olikin todella vaikuttunut siitä, miltä hotellissa näytti. Kulta kimmelsi ja kristallit säkenöivät kaikkialla. Armand näytti myös erittäin hohtavalta, aivan vanhanaikaiselta sankarilta. Pariskunta asettui huoneeseensa, jonka Armand oli varannut. Yöllä he rakastelivat, kun täysikuu paistoi. Verhoja ei pidetty edessä. Tämän pienen viikonloppulomansa jälkeen Ninni palasi Suomeen keskelle harmaata arkeaan.
Claire-Virgilie käveli pitkin Seinen rantaa. Järkevät, matalakantaiset nauhakengät painuivat vuorotahtia hiekkakäytävän pintaan. Luostarikoulun yliopettaja puristi kapeat huulensa yhteen; niiden välissä olisi pysynyt kaksi tusinaa nuppineuloja virheettömässä rivissä. Hän jännitti lantiopohjan lihaksiaan, niiden harjoittaminen viivytti kohdun ennenaikaista laskeutumista. Ilme kirkastui hetkeksi, poskille nousi vieno puna, mielessä käväisi tapaaminen Jean-Pierren kanssa Tuiliersin puiston hämärissä. No, se siitä… piti kiiruhtaa. Seinen rantakin haisi pistävälle virtsalle tällä kohtaa. Tytöt melusivat ja kikattivat luokassa. Claire-Virgilie yritti saada järjestystä terveystiedon tunnin alkuun. ”Älkää uskoko, mitä miehet lupaavat”, hän aloitti, ”pysykää siveänä, niin teitä odottaa hyvä elämä.” Mutta tytöt vaan kikattivat. He olivat liian lapsellisia miettimään tulevaisuutta.
Claire-Virgilie on kiitollinen jaxuhalista. Hänellä oli lapsena ankara, uskonnollinen kasvatus ja lisäksi hän on kokenut lukuisia kertoja tulleensa hylätyksi. Sen takia hänestä tuli tuollainen ;).
Ninni Virtanen odotti kärsivällisesti Pariisin konetta Helsinki-Vantaan lentokentällä. Hän tunsi reisiensä ihon painautuvan nahkeita vinyyli-istuimia vasten, sillä minihame peitti vain niin paljon kuin kokopitsiset, tai-malliset alushousut. Ninni ajatteli poikaystäväänsä Armand de la Lionettea, joka odottaisi häntä Pariisin Charles de Gaulle -kentällä. Sieltä he ottaisivat taksin mennäkseen yhteen Pariisin hienoimmista hotelleista. Perillä Ninni olikin todella vaikuttunut siitä, miltä hotellissa näytti. Kulta kimmelsi ja kristallit säkenöivät kaikkialla. Armand näytti myös erittäin hohtavalta, aivan vanhanaikaiselta sankarilta. Pariskunta asettui huoneeseensa, jonka Armand oli varannut. Yöllä he rakastelivat, kun täysikuu paistoi. Verhoja ei pidetty edessä. Tämän pienen viikonloppulomansa jälkeen Ninni palasi Suomeen keskelle harmaata arkeaan.
VastaaPoistaClaire-Virgilie käveli pitkin Seinen rantaa. Järkevät, matalakantaiset nauhakengät painuivat vuorotahtia hiekkakäytävän pintaan. Luostarikoulun yliopettaja puristi kapeat huulensa yhteen; niiden välissä olisi pysynyt kaksi tusinaa nuppineuloja virheettömässä rivissä.
VastaaPoistaHän jännitti lantiopohjan lihaksiaan, niiden harjoittaminen viivytti kohdun ennenaikaista laskeutumista. Ilme kirkastui hetkeksi, poskille nousi vieno puna, mielessä käväisi tapaaminen Jean-Pierren kanssa Tuiliersin puiston hämärissä. No, se siitä… piti kiiruhtaa. Seinen rantakin haisi pistävälle virtsalle tällä kohtaa.
Tytöt melusivat ja kikattivat luokassa. Claire-Virgilie yritti saada järjestystä terveystiedon tunnin alkuun.
”Älkää uskoko, mitä miehet lupaavat”, hän aloitti, ”pysykää siveänä, niin teitä odottaa hyvä elämä.” Mutta tytöt vaan kikattivat. He olivat liian lapsellisia miettimään tulevaisuutta.
Suloista!:D Ja jotenkin lohdutonta, voi Claire-Virgilietä, antaisin jaxuhalin, jos olisin hänen vierellään.
PoistaClaire-Virgilie on kiitollinen jaxuhalista. Hänellä oli lapsena ankara, uskonnollinen kasvatus ja lisäksi hän on kokenut lukuisia kertoja tulleensa hylätyksi. Sen takia hänestä tuli tuollainen ;).
VastaaPoista